Evoluution näkökulmasta tarkastellen me nykyihmiset olemme planeettamme menestynein suuri eläin. Meidän kerrotaan kehittyneen viisaammiksi ja oppimiskykyisemmiksi kuin mikään toinen olento.
Aikoinaan metsästimme ja keräilimme pienellä alueella nykytiedon mukaan Afrikassa. Nousimme kahdelle jalalle. Opettelimme työkalujen käyttöä. Kehitimme metsästys- ja ruoanvalmistustaitoja. Elinpiirimme laajeni ja vaelsimme yhä kauemmas synnyinsijoiltamme asuttaen maapallon kaikki kolkat ja mantereiden nurkat. Matkalla syrjäytimme tieltämme monet muut ihmis- ja eläinlajit.
Hiljalleen aloimme tiedostamaan oman olemassaolomme, loimme uskonnot ja opimme uskomaan ihmistä suurempiin. Me loimme kulttuurit, kehitimme kirjoitustaidon ja ryhdyimme viljelemään maata. Asetuimme aloillemme ensimmäisiin kylä- ja kaupunkiyhteisöihin. Aloimme käydä kauppaa ja sotia.
Rakensimme varhaisia valtakuntia, imperiumeja, joiden jäänteitä voimme vielä tänäkin päivänä nähdä eri puolilla maailmaa. Kättemme jäljet alkoivat näkyä ympäristössä yhä laajemmin. Elämämme epätasa-arvoistui ja yhteiskunnan rakenteet monimutkaistuivat kenties enemmän kuin koskaan aiemmin lajimme historiassa.
Tieteellisen vallankumouksen myötä opimme ymmärtämään ja perustelemaan maailmaamme yhä enemmän. Teollinen vallankumous antoi lähtölaukauksen modernille teolliselle markkinatalousyhteiskunnalle. Näimme isot poliittiset ja kulttuurilliset muutokset sekä kansallisvaltioiden synnyt.
Suurten mullistusten lomassa saavutimme tilanteen, jossa yhä suuremmille kiistoille ja erimielisyyksille tuli syynsä. Lopulta me kehitimme kyvyn uhata koko omaa olemassaoloamme.
”Nyt minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja.” Tämän vanhan hindulaisen kirjoituksen säkeen kerrotaan nousseen fyysikko Robert Oppenheimerin ajatuksiin hänen nähtyään ensimmäisen onnistuneen ydinkokeen tuloksen. Sanat on käsikirjoitettu myös Christopher Nolanin ohjaamaan nimikkoelokuvaan, Oppenheimer. Ihminen sai käsiinsä ennennäkemättömän aseen.
Harjoitellessaan tulen käyttöä leirinuotioilla Afrikan alkukodissa, pinotessaan kiviä pyramideihin muinaisessa Egyptissä tai metsästäessään mammutteja pohjoisen tundralla esi-isämme tuskin osasivat aavistaa millaisiin saavutuksiin lajikumppaninsa tulisi yltämään.
Lähes 80 vuotta on ihmiskunta elänyt ydinaseiden aikakautta. Sanotaan, että tieto tällaisen yli ymmärryksen menevän tuhovoiman olemassaolosta on toistaiseksi hillinnyt suurten konfliktien syttymistä.
Vaiheikkaan matkan olemme kulkeneet Afrikan auringon alta punaisen napin varjoon. Millaisen päätöksen tarinamme saa, vain tulevaisuus tietää.
DIGITAALINEN PÖYTÄLAATIKKONI 