Muistan yhä miten oudolta, jopa nololta, tuntui astella ensimmäisen kerran kasvomaskiin sonnustautuneena ihmisten ilmoille. Tuosta on nyt noin kaksi kalenterivuotta. Korona-aikaa on taivallettuna hieman kauemmin. Nyt kun naamaa ei enää ihan jokaisella ovesta poistumiskerralla tule virustaudin hillitsijällä laputettua, niin tuntuupa vaan erikoiselle tämäkin. Kuin pyöräilisi ilman kypärää tai matkustaisi autossa kytkemättä turvavyötä. Ei ehkä turvallisuusmielessä, … Jatka lukemista Kaikki muuttuu, paitsi ihminen. Vai muuttuuko sittenkin?
Inspiraation innostama
Pohdinpa tuossa iltana eräänä, nimittäin inspiraatiota. Se tulee. Se menee. Se kulkee just kuten se tykkää. Ja siitä pitäisi sitten itse koettaa napata sopivalla hetkellä kiinni ja käyttää tuo hetki hyödyksi niin hyvin kuin mahdollista. Tekemisen palo. Tuotoksellinen tuokio. Innostuksen hetki. Tähän tyyliin vastaisin, mikäli kokeessa pyydettäisiin selittämään lyhyesti, mitä tarkoittaa inspiraatio. Tuskin tuolla maksimipisteitä … Jatka lukemista Inspiraation innostama
Ei niin kiva juttu
Veroilmoitus? Mikäs päivä se mahtaa ollakaan mitä eletään? Tällaisiin tuntemuksiin havahduin tuossa iltana muutamana. Mahdolliset muutokset pitää olla näppäiltynä viimeistään seuraavan vuorokauden aikana. Missä mahtaa olla koko kirjepostina kotiin kuljetettu paperinivaska? Onneksi dokumentit löytyivät suhteellisen nopeasti, noin varttitunnin haeskelun jälkeen. Kaiken lisäksi tarvittavat muutokset oli tullut jo aiemmin tehtyä, näin ainakin toivon. Olipa ollut reipas … Jatka lukemista Ei niin kiva juttu
Kuulumisia ullakkokamarista
Alkoiko vaimollasi loma, aprikoivat tiimikaverini, kun havaitsivat minun saapuvan konttorin seinien suojaan muutaman kuukauden etätyörupeaman jälkeen. Tämä tapahtui viime kesänä, keskellä helteistä heinäkuista suvea. Toki oli mukava nähdä edes osa tiimiläisistä kasvotusten pitkästä aikaa, eikä toimiston toimivasta ilmastoinnistakaan tuohon aikaan mitään haittaa ollut. Ja tosiaan, kyllähän puolisoni samaan aikaan myös lomaili, kuten kollegani tuumailivat. Päättelykykyistä … Jatka lukemista Kuulumisia ullakkokamarista
Otetaan rennosti
Olen tänään ollut rauhakseen ja ottanut rennosti. Sinällään melko normaali lauantainen tilanne. Nyt siihen on kuitenkin myös terveydenhoitoalan ammattilaisen vahva suositus. Kolmas koronarokote pistettiin eilen aamupäivällä vasempaan hauikseeni ja lääkekoktailin tökännyt hoitohenkilö suositteli välttämään raskasta liikuntaa viikonlopun ajan. Tämä järjestely passaa minulle vallan hyvin, vaikka Kansallinen hiihtopäivä osuukin samalle päivälle juuri tänään. Ladulle pääsen kyllä … Jatka lukemista Otetaan rennosti
Kaupunkilaista menoa
Kirjoitettu kaamoksen aikaan 2018, julkaistu kaamoksen aikaan 2021. Koko päivän jatkunut tihkusade on hellittänyt mutta Kauppakadun lämmitetyissä katukivissä on vielä havaittavissa kosteita läikkiä. Marraskuun ilta alkaa vääjäämättä tummua. Kelloja siirrettiin kohti talvea viikko sitten ja kuin vahvistuksena tälle pimeys valtaa kadut joka päivä varhaisemmin. Lännen puolen taivaalla näkyy vielä sineen rippeitä mutta suurinta osaa maisemasta … Jatka lukemista Kaupunkilaista menoa
Antaa syksyn tulla
Olen kesän lapsi ja myös suuren suuri syksyfani. Kirpeät aamun sarastukset, huurteiset nurmikot, kellastuvat puiden lehdet ja samettiset illan kajot. Sadonkorjuun aika. Ihan mahtavaa! Kalenterivuoden loppupää tarjoaa paljon ilon aiheita. Ainakin itseni kaltaiselle syksyihmiselle. Tiedän, että monet kammoksuvat tulevaa purkki-D-vitamiinikautta ja lähestyvää pimeän aikaa, jo näin syyskuun alkumetreillä. Ensi kuun jälkeen on marraskuu ja pelkkä … Jatka lukemista Antaa syksyn tulla
Lomapäivä numero mikä vaan
Painan ovenkahvan alas ja tönäisen lasisen takaoven varovasti auki. Hento tuulen vire saa ohuen ikkunaverhon eloon. Aavistus tummapaahtoista aromia leviää ilmaan käteni kanniskelemasta kahvimukista. Hivutan verhoa hieman sivummalle ja astun avoimesta ovesta ulos. Lasken paljaat jalkateräni yön kostuttamalle terassilaudoitukselle ja etenen parilla tunnustelevalla askeleella kauemmas ovensuusta. Istahdan muovisen kalusteen päälle, samalle tuolille, jossa olen tönöttänyt … Jatka lukemista Lomapäivä numero mikä vaan
”Itäpuu” on vahvaa lajia
Piti oikein tarkistaa tieto internetin ihmeellisestä maailmasta. Kyllä se on ollut vuosi 1966, jolloin Hyvät, pahat ja rumat nimellä tunnettu lännenelokuva sai ensi-iltansa. Kyseessä on italialaisen elokuvaohjaaja Sergio Leonen niin sanotun dollaritrilogian päätösosa. Kuten leffasarjan kahdessa ensimmäisessäkin elokuvassa – Kourallinen dollareita ja Vain muutaman dollarin tähden – myös viimeisessä pääosan vetää ponchoon ja stetsoniin sonnustautunut … Jatka lukemista ”Itäpuu” on vahvaa lajia
Kesäjorinat
Kesähän on ollut tähän asti tyystin blogitekstivapaata aikaa, siitäkin huolimatta, että Suomen suvi on jo pitkällä. Mansikkakausi taitaa jo vedellä viimeisiään ja kukkapenkissä töröttää enää kuivuvien pionien varret. Ruohonleikkuriakaan ei ole tarvinnut pariin viikkoon repäistä käyntiin, koska kuivana kärvistelevä pihanurmi ei ole juuri jaksanut kasvaa. Karviaispensas sen sijaan näyttää tuottavan jonkinlaisen sadon, piikikkäillä oksilla roikkuu … Jatka lukemista Kesäjorinat
DIGITAALINEN PÖYTÄLAATIKKONI 